Johdanto
Sähköautoteknologia valloittaa maailmaa hiljalleen. Vaikka joka päivä lanseerataan uutta teknologiaa, erilaisten osatekijöiden standardisointi vaatii edelleen paljon. Yksi tärkeimmistä standardisointikohteista on lataaminen. Emme puhu latausteknologiasta, ajasta ja saatavuudesta, vaan yhdestä erittäin perustavaa laatua olevasta, mutta hyvin tärkeästä asiasta - lataussovittimista. Kuten tietänet, eri brändeillä ja markkinoilla on omat lataussovittimensa. Pohditaanpa yhdessä yleiskäyttöisten lataussovitinten mahdollista tulevaisuutta, tarkastellaan maailmanlaajuisen standardisoinnin haasteita ja nostetaan esiin seikkoja, joiden vuoksi Voldtin tuotteet tarjoavat huomattavia etuja latausmaailmassa.
Miksi yleiskäyttöiset lataussovittimet ovat erinomainen ajatus?
Laajalti käytettävien komponenttien standardisointi on aina hyvä ajatus, sillä se tarjoaa kuluttajille kätevyyttä, parantaa käyttäjäkokemusta ja poistaa ongelmia. Toinen tärkeä syy on elektroniikkaromun vähentäminen, tuotannon yksinkertaistaminen ja maailmanlaajuisten laatustandardien määrittäminen. Yhden ainoan latausstandardin käyttöönotto edistäisi yhdenmukaisuutta virransyöttöjärjestelmissä, mikä voisi lisätä lataamisen tehokkuutta. Tämä näkökulma on kuitenkin myös yksi ongelmallisimmista, sillä sähköverkot vaihtelevat merkittävästi alueittain.
Sähköautojen latausstandardien nykytilanne
Yhdenmukaisuuden tarve näissä järjestelmissä luo esteitä sähköautoilijoille, jotka matkustavat eri maissa tai alueilla, minkä vuoksi yleiskäyttöisen yhteensopivuuden tarve on entistä kiireellisempi. Tällä hetkellä käytössä on useita eri standardeja.
- CCS (Combined Charging System): Tämä järjestelmä on suosittu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja tukee sekä AC- että DC-pikalatausta.
- CHAdeMO: Yleinen Japanissa ja muilla alueilla, painottaa DC-pikalatausta.
- Teslan oma liitin: Tätä liitintä käytetään ainoastaan Tesla-ajoneuvoissa, mutta sitä on alkanut saada tarjolle muihin sähköautoihin tietyillä alueilla (esimerkiksi Fordiin).
- GB/T: Kiinan standardi AC- ja DC-lataukselle.
Yleiskäyttöisen sähköautojen latausstandardin haasteet
Teknologinen monimuotoisuus
Eri sähköautoilla on erilaiset latausvaatimukset akun kapasiteetin ja virranoton perusteella. Esimerkiksi jotkut ajoneuvot tukevat ultranopeaa 350 kW latausta, kun taas toiset on rajoitettu 50 kW nopeuteen.
Alueelliset säädökset
Viranomaiset antavat usein säädöksiä tietyistä latausstandardeista vastatakseen paikallisen teollisuuden tarpeisiin. Esimerkkejä tästä ovat Euroopan suomia CCS ja Kiinan käyttöönottama GB/T.
Valmistajien valinnat
Teslan kaltaiset autovalmistajat ovat aiemmin käyttäneet omia järjestelmiään hallitakseen ekosysteemiä, vaikkakin Tesla on hiljattain alkanut ottaa joillakin markkinoilla käyttöön North American Charging Standard (NACS) -standardia.
Muutoksista aiheutuvat kulut
Yleiskäyttöiseen standardiin vaihtaminen vaatisi merkittäviä sijoituksia nykyisen infrastruktuurin uudelleenjärjestelyihin, mikä voi pidätellä sidosryhmiä. Vaikka standardisoinnista olisi valtavasti apua autoyrityksille eri markkinoilla tapahtuvaa myyntiä ajatellen, ainakin aluksi ne saattavat pelätä vaihdoksen aiheuttamia kovia kuluja.
Askeleita kohti yleiskäyttöisiä sähköautojen latausstandardeja
Maailmanlaajuinen yhteistyö
Autovalmistajien, latauslaitteiden valmistajien ja viranomaisten on tehtävä yhteistyötä yhteisen standardin luomiseksi. Tämän yhteistyön mahdollistamisessa sellaisilla organisaatioilla kuten International Electrotechnical Commission (IEC, kansainvälinen sähköteknillinen komissio) ja Society of Automotive Engineers (SAE, autoinsinöörien yhdistys) on elintärkeä rooli.
Sääntelyn yhdenmukaistaminen
Viranomaisten on säädettävä käytäntöjä, jotka rohkaisevat tai vaativat yleiskäyttöisten standardien käyttöönottoa. Euroopan unioni on jo edistynyt vaatimalla julkisilta latausasemilta CCS:n käyttöä. Lainsäädäntö on kuitenkin laadittava maailmanlaajuisella, ei vain alueellisella tasolla.
